Biologia on järjestänyt niin, että tärkein asia elämässä, eli geenien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on tehty erittäin palkitsevaksi. Seksi luo erittäin voimakkaita nautinnon ja hyvän olen tunteita. ihmiselle. Ihminen tuntee täten äärimmäisen suurta vetovoimaa seksiä kohtaan.
Samalla seksi on kuitenkin voimakkaimpia pelkojen aiheuttajia elämässämme.
Tämä selittyy sillä, että seksin vetovoima pakottaa meitä kulkemaan seksiä kohti aina niin pitkälle, että pelkomme ja ahdistuksemme pysäyttävät meidät. Seksi on meille niin houkuttelevaa, että tarvitaan suhteellisen voimakas pelkotila, ennen kuin peräännymme seksuaalisen nautinnon tavoittelusta.
Toisissa tilanteissa voimme väistää pelon helposti. Jos jyrkänteen reunalla seisominen pelottaa, niin pelosta pääsee astumalla pari askelta taaksepäin. Jos torin toisella laidalla humalainen isokokoinen mies huutaa kännissä, niin pelosta pääsee kävelemällä kauempana häiriköstä. Jos talvisella tiellä auton takapää alkaa lipsua kurvassa, säikähdyksestä toipuu nostamalla jalkaa kaasupolkimella. Mutta seksistä ei pääse eroon välttelemällä sitä, sillä sen vetovoima pakottaa palaamaan aina takaisin. Lupaus nautinnosta ja mielihyvästä houkuttaa uudestaan ja uudestaan lähestymään halun kohdetta, ja lähestyminen pysähtyy aina uudestaan ja uudestaan sitämättömään jännitykseen joka muuttu lopulta peloksi.
On hyvä, että seksi pakottaa vetovoimallaan meitä kulkemaan kauhistuttaviakin pelkoja kohti, sillä muuten nuorten ihmisten olisi diskoissa ja ravintoiloissa vaikea voittaa niitä ahdistusten tunteita, joita toiseen sukupuoleen lähestyminen herättää. Huolimatta ajoittain tuskaa aiheuttavista jännitystiloista, useimmat kumppania etsivät kykenevät lopulta voittamaan pelkonsa, eivätkä pakene tilanteesta.
Mutta toisinaan taas tilanne, jossa seksi kutsuu, mutta pelko estää etenemisen, voi johtaa tuntejakin kestävään jännittyneeseen ylivirkeään tilaan. Tällainen ristiriitainen tila voi siirtyä myös uniin, ja seksijännittynyt herää sitten pelottaviin painajaisiin.
Pelko- ja seksielämä
Freud jo aikanaan havaitsi hysterian ja neuroosien yhteyden seksuaalisiin impulsseihin. On kuitenkin todettava, että seksuaaliset pelot eivät valtaosaltaan ole neuroottisia pelkoja, tai aiheettomia pelkoja. Seksuaaliset pelot ovat periaatteessa aivan aiheellisia ja oikeita pelkoja, eli reaalipelkoja. Jos ihminen ei hallitse omia seksuaalisia impulssejaan, joutuu hän ympäristön taholta voimakkaan reaktion kohteeksi, pahimmillaan täysin eristetyksi perverssinä kummajaisena.
On korostettava, että se, miksi pysymme seksuaalisesti aisoissa ja hallitsemme seksuaaliset halumme ja impulssimme on tunnetason tapahtuma. Oman seksuaalisuutemme kontrolli perustuu pelkojemme ja seksiviettimme tasapainoon. Pelko pysäyttää seksuaalisen halumme, ei järki ja tietoinen päättely. Kykymme hallita omaa seksuaalisuuttamme perustuu lukuisiin pelkoihin, jotka kohdistuvat omiin impulsseihimme, ja jotka muodostavat aikuisiällä melko kivettyneen pelkojen ja sallittujen seksuaalitekojen järjestelmän. Tämä jäykähkö järjestelmä kyllä toisaalta pitää seksuaalisuutemme hyvin kontrolloituna, mutta toisaalta sen jäykkyys taas estää joustavan seksuaalisuuden ilmaisun.
Seksi on aina monimutkaista: pelkojen ja seksuaalisten halujen järjestelmä muotoutuu jokaisella ihmisellä omaksi jäykähköksi rakenteekseen. Kyse on aina yksilöllisestä ja persoonallisesta kokonaisuudesta. Parisuhteessa tulee hyvin usein ongelmia, jos kahden ihmisen rakenteet eivät kohtaa. Mutta pelkoja voi aina voittaa, ja turhista peloista päästä eroon. Estojen ei tarvitse olla ikuisia, vaan ihminen myös sopeutuu uuteen. Tämä ei ole helppoa, mutta pienin askelin ja kokeilemalla löytää uusia mahdollisuuksia.