On usein tilanteita, joissa meidän on parempi työntää mieleen nousevat seksuaalissisältöiset ajatukset pois tietoisuudestamme. Tietoiset seksuaaliset ajatukset voivat johtaa kiihottuneeseen tilaan tai estää vetovoimallaan meitä keskittymästä tylsempään, mutta tarpeelliseen ajatustyöhön. Tällaista tietoista ajatusten pois työntämistä mielestä nimitetään supressioksi. Torjunta on vastaavanlainen tapahtuma, missä mielestä pois työntäminen tapahtuu kuitenkin täysin tiedostamattomasti. Motiivina pois työntämiselle toimii ahdistus ja sen vähentäminen.
Torjunta on ihmisen kaikkein eniten käyttämä ja tehokkain minän puolustuskeino, eli defenssi. Meillä on taipumus torjua mielestämme epämiellyttävät ja ahdistavat sisällöt, ja täyttää tietoisuutemme miellyttävimmillä sisällöillä.
Freud hahmotteli näkemyksensä torjunnasta hoitaessaan hysteerisiä potilaita. Hysteerikoilla torjunta on tavalliseen ihmiseen verrattuna huomattavasti voimakkaammin käytetty defenssi, ja sitä käytetään nimenomaan seksuaalisten sisältöjen poistamiseen tietoisuudesta. Torjuttu seksuaalinen impulssi ei kuitenkaan tietoisuudesta poistamisesta huolimatta häviä, vaan se ilmentää itseään hysteerisinä oireina ja hysteerisenä ahdistuksena. Esimerkki siitä, miten torjunta vaikuttaa voi olla nainen, joka pukeutuu hyvin seksikkäästi lyhyeen hameeseen ja avokaulaiseen puseroon. Hysteeriselle luonteelle tyypillisesti nainen ei kuitenkaan tietoisesti ajattele pukeutumistaan seksikkäänä, vaan hän ajattelee vain pukeutuvansa tyylikkäästi ja kauneutta korostaen. Niinpä hän on aidosti järkyttynyt, kun mies on tulkinnut väärin hänen signaalinsa ja alkaa suoran seksuaalisen lähestymisen.
Samanlaisia hysteerisiä tapauksia kuin Freudin aikaan ei enää tapaa kuin harvoin, mutta lievemmässä muodossa samantapainen torjunnan ja seksuaalisuuden suhde jatkuu. Tyypillistä ihmisen seksuaalisuudelle ja seksuaaliselle kiihottumiselle on se, että se voi tapahtua tietoisen ajattelumme ja kontrollimme ulkopuolella. Emme voi välttämättä tietää, milloin biologinen seksuaalista kiihottumista säätelevä järjestelmä on aktivoitunut, eli milloin seksuaalinen energia alkaa virrata meissä. Vaikka emme ajattele seksiä, tai emme tiedosta olevamme kiihottuneita, niin biologisesti ja tiedostamattomalla tasolla kuitenkin olemme seksuaalisesti kiihottuneita. Tämä voi tulla joskus esille siten, että yhtäkkiä huomaammekin olevamme kiihottuneita tai tuntevamme voimakasta halua asiallisesti työasioista puhuvaa työtoveria kohtaan. Tällaisessa yhtäkkisestä tilanteesta puhutaan defenssin pettämisenä. Jotkut ovat esittäneet, että miehet olisivat paremmin selvillä omista seksuaalisista tiloistaan sen takia, että peniksen jäykistyminen on helpompi havaita kuin naisten havaita oma kiihottuminen. On hämäävää, koska aina ei pystytä sanomaan, mikä toiminta elämässämme on seksuaalisesti latautunutta. Jotkut naiset kiihottuvat tanssiessaan lavalla diskossa, Harlekiinin ja muiden romanttisen kioskikirjallisuuden on todettu olevan varsinainen seksipommi tytöille. Ja jos kioskiromantiikka on kiihottava, niin mikä takaa, ettei tavallisten romaanien viehätys perustu jonkinasteiseen seksuaaliseen heräämiseen. Joillekin ajattelutyö, voi olla seksualisoitunut, osa on seksualisoinut rahan kleptomaanit varastamisen. Autot eivät ole harvinaisia seksuaalistumisen kohteita.
Seksuaalinen kiihottuminen tuo miellyttävän ja positiivisen tunteen, paitsi jos se samanaikaisesti herättää ahdistusta tai turhautumista. Seksuaalinen kiihotus on tavallaan annos huumetta, joka parantaa oloa. Mainostajat ovat tienneet tämän jo pitkään, ja mainoksissa seksiä yritetään tuoda alitajuisin keinoin vaikuttamaan katselijaan. Mainostajan ongelma on sisällyttää mainokseen mahdollisimman paljon seksiä, kuitenkin ylittämättä porno-rajaa tai aiheuttamasta ahdistusta katsojalle. Myös elokuvien näyttelijöiden valinnat ulkonäön perusteella viittaavat siihen, että elokuvan visuaalinen sisältö vetoaa katsojan seksuaalisuuden herättämiseen. Paitsi mainonta, niin myös viihde ja kulttuuri yleensä sisältää torjuttuja seksuaalisia sisältöjä, jotka matalalla tasolla herättävät seksuaalista kiihottumista, mutta jotka eivät kuitenkaan muutu välittömästi seksuaaliseksi toiminnaksi tai tietoisiksi ajatuksiksi. Tässä mielessä kulttuurimme on tavallaan hysteerinen. Ei niin voimakkaasti, kuin Freudin kuvaamat hysteerikot, mutta vähäisemmässä määrin meissä kaikissa asuu seksin torjuja ja pieni hysteerikko.
Torjunnan yksi muoto on se, että emme pysty kunnolla muistamaan menneitä ahdistavia asioita. Usein lapsuuden ajan seksuaalinen hyväksikäyttö katoaa kokonaan uhrin muistosta ('repressed memory syndrome'). Tästä johtuen on aina hieman epäselvää, onko mahdollisesti lapsuudessa tapahtunut seksuaalista hyväksikäyttöä vai ei. Hypnoositerapiassa muistettuja lapsuuden seksuaalisen hyväksikäytön muistikuvia on syytetty ”vääriksi muistoiksi”(False memory syndrome), eli niiden on nähty syntyneen hypnoterapeutin kannustamina terapiatilanteessa. Toisaalta on havaittu, että hyvin suuri osa niistä lapsista, joiden hyväksikäyttö on aikanaan selkeästi osoitettu, ovat aikuisena täysin unohtaneet lapsuuden traumaattisen kokemuksen. http://www.dianarussell.com/incestintro.html
Torjunta ja kieltäminen
Torjunta ja kieltäminen ovat eri defenssejä, mutta niiden vaikutus on seksin suhteen samanlainen. Kumpikin sallii ihmisen tiedostamattomalla tasolla olevan seksuaalisesti kiinnostunut, mutta tätä ei tiedosteta ajattelun sisällössä. Tunnetuin esimerkki kieltämisestä on omien homoseksuaalisten taipumusten kieltäminen. Tätä kieltämistä, eli piilevää homoseksuaalisuutta on käytetty selittämään homofobiaa. Tämän mallin mukaan homoihin suuntautuva vihamielisyys ja halu hävittää homot lähtee oikeastaan halusta hävittää itsestään homoseksuaaliset taipumukset. Homofobian syyt ovat kuitenkin monimutkaiset, eikä homofobiasta tai homovihasta pidä tehdä liian yksinkertaistavia malleja. Toinen esimerkki kieltämisestä ovat ne tapaukset, joissa nuoren tytön kovat vatsakivut ovatkin tytölle yllättäen paljastuneet synnytyspoltoiksi.
Dissosiaatio on torjuntaan verrattava mekanismi, mutta paljon harvinaisempi.