Seksuaalisuuden kolme tasoa: biologinen, psykologinen ja yhteiskunnallinen taso

December 19, 2009

Westermark-vaikutus

Jyrsijöillä haju, joka määräytyy geeneistä, toimii insestiä estävänä tekijänä. Ne parittelevat mieluummin erilaiselta haisevien kanssa. Kuitenkin myös toinen mekanismi, eli yhdessä poikasena kasvaminen toimii insestin estäjänä. Eri jyrsijälajeilla tehdyissä kokeessa geneettiset sisarukset kasvatettiin erillään, ja kasvinkumppaneina oli toisten vanhempien poikasia. Aikuisina jyrsijät suosivat erillään kasvaneita kumppaneita, riippumatta siitä olivatko ne todellisia sisaria, vai eivät.

Joitakin viitteitä on myös siitä, että kädellislajeilla naaraat välttävät kumppaneina niitä uroksia, jotka ikänsä puolesta sopivat niiden isäksi tai olivat aikuisia siinä ryhmässä, johon naaras syntyi.

Gorilloilla, joilla on yhden uroksen hallitsema haaremijärjestelmä, isä ei koskaan parittele tyttärensä kanssa, jos se on jäänyt ryhmään. Samanlainen täysesto on marmaseteilla.

Vankeudessa pidetyistä eläimistä on tarkkoja tietoja, ja niiden mukaan ensimmäisen asteen insesti lisää poikasten kuolleisuutta 30 %. Luonnon kovemmissa olosuhteissa ilmeisesti enemmän.

Kädellisillä ei sisäsiittoisuutta juuri esiinny, koska lähisukulaiset eivät elä samassa laumassa ja jos elävät, eivät yleensä parittele keskenään. Kädellisillä on eri lajeilla tutkimuksissa havaittu selvä lähisukulaisuusseksin esto. Voimakkaimmillaan tämä on seksissä äidin kanssa, seuraavaksi voimakkain äidin puoleisten sisarten kanssa, joillain lajeilla tyttäret parittelevat isänsä kanssa, ja yhtenä ongelmana on se, että kun isää ei apinoilla useinkaan tiedetä, niin isän puoleisten sisarusten kanssa seksin estoa on vaikea kehittää.

Seksin esto näyttää perustuvan siihen, että seksi estyy sen kanssa, jonka kanssa pienenä poikasena elää yhdessä.

Lisäksi joillain lajeilla, kuten simpansseilla tapahtuu ”harjoitteluseksiä”, paritteluja sisarten ja äidinkin kanssa, mutta nämä loppuvat viimeistään seitsemän vuotiaina, eli tapahtuvat ennen ikää, jolloin simpanssin poikanen voi saada siemensyöksyn.

Insestikielto ei kädellisillä ole täydellinen, siitä tapahtuu aina välillä poikkeuksia. Valtaosa paritteluista tapahtuu ei-lähisukulaisten kesken, mutta aina välillä aikuistenkin välistä insestiä tapahtuu yksittäisinä tapauksina.

Näissä yhteyksissä viitataan usein Westermark vaikutukseen, jolla tarkoitetaan lapsen aikaisen läheisyyden aiheuttamaa seksuaalisuuden estymää, eli biologista insestikieltoa. Tämä on paljon tutkittu ja väitelty aihe tieteessä

Suomalainen antropologi Edvard Alexander Westermarck 1862 - 1939

Ihmisillä Westermark-vaikutusta on tutkittu mm. Israelin kibbutseissa eläneillä lapsilla. Kibbutsein lastenhoidossa eri vanhempien lapset elivät samassa kiinteässä ryhmässä toisten lasten kanssa. Westermark-vaikutuksen syntymiseen viittasi se, että samassa ryhmässä eläneet lapset vain erittäin harvoin alkoivat seurustella keskenään tai menivät naimisiin aikuisina.

Toinen todiste Westermark-vaikutuksesta ovat tutkimukset Taiwanissa solmituista sovituista avioliitoista. Näitä avioliittoja oli kahta lajia. Toisessa tuleva aviopuoliso siirtyi perheen kasvatettavaksi jo pienenä lapsena. Toisessa sovitussa avioliittotyypissä puolisot tapasivat vasta naimaiässä. Kun analysoitiin eroja näissä kahdessa avioliittotyypissä, havaittiin, että lapsesta asti yhdessä kasvaneissa avioliitoissa syntyi selvästi vähemmän lapsia, ja nämä avioliitot myös päättyivät useammin eroon. Lisäksi lasten määrän vähyys avioliitossa korreloi siihen, kuinka nuorena tuleva aviopuoliso oli otettu perheen kasvatettavaksi. Mitä nuorempana tämä tapahtui, sitä pienempi oli lapsiluku, mikä viittaa siihen, että Westermark-efekti on sitä voimakkaampi, mitä nuorempana lapset oppivat tuntemaan toisensa.

Yleisimpiä ryhmässä elävien eläinten käyttämiä keinoja lähisukulaisuusseksin välttämiseksi on poismuutto. Kullakin lajilla joko koiraat tai naaraat muuttavat pois laumasta sukukypsiksi tultuaan. Ihmisillä tapahtuu samoin, joskin toisilla kansoilla muuttavat tyttäret, toisilla pojat.

Seuraava: Chomsky ja apinoiden puhekyky