Vietit ja motiivit
Me puhumme sukuvietistä ja toisaalta jonkin teon seksuaalisista motiiveista. Kumpikin käsite, vietti ja motiivi, ovat käytössä etologiassa selittämässä eläinten käyttäytymistä.
Jos laboratoriorotan häkkiin laitetaan juoksupyörä, rotta alkaa juosta siinä pyrähdyksittäin niin, että se vuorokauden aikana juoksee noin seitsemän kilometriä. Tämäkin on lajityypillistä käyttäytymistä. Vastaavanalinen käyttäytyminen on lintujen laulu: koiraslinnun jatkuva laulu on raskasta linnun aineenvaihdunnalle ja kuluttaa runsaasti linnun energiaa. Jaksaakseen laulaa kovaa ja jatkuvasti, on yksilön oltava terve ja vapaa loisista. Voimakas laulu kertoo lajin naaraslinnulle, että tämä yksilö on terve ja vastuskykyinen loiselle, ja tämän yksilön kanssa kannattaa pariutua, jotta poikaset saisivat hyvän geneettisen perimän. Näissä käyttäytymisissä tulee selvemmin esille se, lajityypillisissä käyttäytymisissä on myös ns. energeettinen puoli mukana. Tästä liikkeellepanevasta voimasta, puhutaan viettienergiana, viettinä tai motivaationa. Etologiassa käytettiin ennen käsitettä vietti, mutta tätä käsitettä on kritisoitu, ja nykyisin käytetään myös sanaa valmiustila tai valmius.
Eläinten käyttäytymisen tutkija päättelee motivaation, tarvetilan tai vietin olomassaolon siitä, että tietty avainärsyke ei aina automaattisesti herätä käyttäytymistä, vaan käyttäytymisessä esiintyy vaihtelua. Jos ärsykkeen läsnäolosta huolimatta käyttäytymistä ei esiinny, niin motivaatiotason katsotaan olevan alhainen. Jos taas ärsyke laukaisee käyttäytymisen helposti, motiivitaso on korkea.
Monilla eläimillä seksuaalisen käyttäytymisen motiivitasoon vaikuttaa vuodenaika, ja tämä vuoden ajan vaikutus välittyy sukuhormonien kautta. Keväisin lisääntyvillä jyrsijöillä kivekset ovat talvikaudella pienentyneet, ja vasta päivän piteneminen keväällä laukaisee kivesten kasvun ja sukuhormonien tuotannon nousun. Esimerkiksi kotona kasvatetun hamsterin saa
lisääntymään siten, että pitää sitä valossa 14 tuntia vuorokaudessa ja pimeässä 10 tuntia.
Myös ikävaihtelut eläimen seksuaalisessa käyttäytymisessä selittyvät sukuhormoneilla. Jos kukonpoikaan ruiskutetaan testosteronia, se alkaa kiekua ja yrittää paritella jopa paikallaan pidetyn nyrkin kanssa. Pienet naarashormonilla (estrogeenilla) käsitellyt kananpojat alistuvat kukkopoikien poljettaviksi. Kun rotta kuohitaan enne lisääntymisikää, se ei juuri osoita seksuaalista käyttäytymistä, mutta testosteronilla käsittely palautta sen seksuaalisuuden. Salo ja Soikkeli (1983, 85) Myös ihmisellä on kuvattu syndrooma, jossa lasten käyttäytyminen seksuaalistuu hyvin hämmentävällä tavalla, siinä tapauksessa, että heille fyysisen häiriön takia alkaa erittyä sukuhormoneita liian aikaisessa ikävaiheessa. Psykologisessa kirjallisuudessa normaalia murrosiässä tapahtuvaa sukuhormonien erittymisen lisäystä kutsutaankin hormonimyrskyksi, ja vasta sukuhormonien vaikutuksesta katsotaan nuorten todella kiinnostuvan seksistä, mikä pakottaa nuoria muuttamaan käyttäytymistään ja suuntautumaan vanhemmistaan muihin nuoriin ja lopulta itsenäistymään, sillä sukuhormonien eritys ja seksuaalisuus motivoi heidät siirtymään oman seksikumppanin etsimiseen ja lopulta oman perheen perustamiseen. Vaikka lapset ovat uteliaita, ja haluavat tietää mistä lapset tulevat, ja mitä seksissä todella tapahtuu, viittaavat sukuhormonien vaikutukset sekä eläimillä, että ihmisillä siihen, että vasta ikäkauteen liittyvä sukuhormonien tason jyrkkä nousu aiheuttaa todellisen suuntautumisen seksiin.
Sukuhormonien vaikutus aikuisella eläimellä ja ihmisellä ei enää kuitenkaan ole enää ratkaiseva. Aikuisen eläimen kastraation vaikutus riippuu mm. siitä, kuinka kehittynyt eläin on. Kehittyneemmillä eläimillä aikuisen kastraatio ei vaikuta niin paljoa seksuaaliseen käyttäytymiseen kuin kehittymättömillä eläimillä. Jokainen mies voi helposti kokeilla, kuinka testosteronin tason lasku viidesosaan normaalista vaikuttaa hänen seksuaalisuuteensa: Alkoholipitoista ravintolailtaa seuraavana päivänä miehen testosteronitaso on vain noin 20 % normaalista, ja säilyy tällä tasolla koko seuraavan päivän.
|