Seksuaalisuuden kolme tasoa: biologinen, psykologinen ja yhteiskunnallinen tasoTammikuu 03, 2010
|
Supernormaali ärsykeSupernormaalilla ärsykkeellä tarkoitetaan sitä, että keinotekoisesti ärsykettä muuntamalla saadaan eläimen käyttäytymisessä aikaan voimakkaampi reaktio, kuin luonnollisella ärsykkeellä. Esimerkiksi Tinbergen teki kokeita, joissa harmaalokit hautoneet mieluummin viisi kertaa suurempia keinotekoisia munia, kuin luonnollisen kokoisia munia. Naurulokki taas valitsi haudottavaksi pesän, jossa oli viisi munaa verrattuna pesään, jossa oli kolme munaa. Jos muna on täplikäs, niin täpliä liioittelemalla ja täplien väriä voimistamalla, saadaan linnut mieluummin hautomaan näitä muunneltuja munia.
Supernormaaliin ärsykkeeseen reagoiminen voi olla joskus myös ns. open-end –tyyppistä, eli eläin suosii supernormaalia ärsykettä ilman rajoitusta. Esimerkiksi munan kokoa voidaan suurentaa luonnolliseen kokoon verrattuna suhteettomasti niin, että hautova lintu ei enää pysty kunnolla sen päällä. Munan koolla on sinänsä merkitystä hautoville linnuille, sillä kookkaammat munitut munat ovat yleensä terveempiä, kuin pieneksi jääneet munat.
Supernormaalin ärsykkeen toimimista ihmisellä on spekuloitu. Esimerkiksi huulien punaisuuden toimiessa seksuaalisena signaalina, voitaisiin olettaa, että kirkkaalla huulipunalla maalatut huulet olisivat supernormaali ärsyke, samalla tavoin kuin voimakkaammalla värillä maalatut munien täplät toimivat supernormaalina ärsykkeenä hautoville linnuille. Samalla tavoin voitaisiin olettaa, että jos naisten rinnat ovat synnynnäinen geneettisesti koodattu seksuaaliärsyke miehille, niin suuret rinnat olisivat supernormaali ärsyke miehille. Ilmeisesti rintojen koko ei kuitenkaan olisi open-end –tyyppinen supernormaali ärsyke.
Jos ajatellaan tilannetta, jossa lintu hautoo suhteettoman suurta munaa sen supernormaalin ärsykevaikutuksen vuoksi, niin on todettava tämän tilanteet tietty irrationaalisuus. Tosin luonnonolosuhteissa ei lintu käytännössä koskaan joudu tilanteisiin, jossa sen pesään ilmestyisi kovin ylisuuri muna. (Tosin joillain lajeilla vieras loispesijä, käki, munii niiden pesään, ja käenmunat voivat olla omia munia suurempia.) Reaktio supernormaaliin ärsykkeeseen on osoitus itse kiinteän liikekaavan hermostollisen rakenteen rajoittuneisuudesta. Kiinteästi hermoradioitettu hermoverkko on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen, eikä ota huomioon tilanteesta, kuin muutaman piirteen. Tämä kiinteästi rakentuneen hermoverkon keskittymine vain muutamiin piirteisiin tulee selkeästi esille hieman erilaisessa supernormaalissa ärsykkeessä. Tinbergenin and Perdeckin kokeessa tutkittiin, millainen ärsyke herätti voimakkaimman kerjäämisreaktion lokinpoikasilla emon niitä ruokkiessa. Jo ennen koetta tiedettiin, että emon nokassa oleva punainen täplä oli tärkeä osa käyttäytymisen laukaisevaa avainärsykettä. Kokeen tuloksena oli, että kaikkein voimakkaimman reaktion laukaisi punainen sauva, johon oli maalattu keltaisia raitoja. Tässä oli taas tavallaan kyseessä supernormaali ärsyke. Keinotekoinen ärsyke laukaisi voimakkaammin käyttäytymisen, kuin luonnollisen näköinen malli linnun päästä tai nokasta. Voi tuntua kummalliselta, että kenotekoinen ärsyke, punainen puikko jossa on keltaisia raitoja, on luonnollista nokkaa tehokkaampi laukaisija. Havaintopsykologiaan ja eläinten ja ihmisten aistinjärjestelmiin perehtyneelle selitys kuitenkin löytyy helposti. Tämän laisen keinotekoisen ärsykkeen vaikutus viittaa vahvasti siihen, että avainärsykkeen käyttäytymisen laukaiseva vaikutus perustuu piirredetektoreihin. Hermoston yksikköihin, jotka ovat erikoistuneet poimimaan sisään tulevasta informaatiosta tietyt piirteet. Yleensä myös muut kiinteitä liikekaavoja laukaisevat avainärsykkeiden ominaisuudet viittaavat tähän samaan. Piirredetektoreilla on keskeinen ja ilmeisesti hyvin suora rooli avainärsykkeisiin reagoimisessa. Seuraava: yhteenvetoa - evolouutiopsykologinen kertomus |
>Lisätään punaisuutta>
