Seksuaalisuuden 3 tasoa: biologinen, psykologinen ja yhteiskunnallinen taso

November 15, 2009

Reduktio eli palauttaminen

Tieteessä varoitetaan usein reduktion, eli palauttamisen vaaroista. Reduktiolla tarkoitetaan sitä, että yritetään palauttaa toisen tason ilmiö alemmalle tai korkeammalle tasolle. Tieteen historiassa on esiintynyt reduktinistisia ajatuksia mm. siitä, että kemia pystytään palauttamaan tieteen kehittyessä osaksi fysiikkaa ja että psykologia voidaan korvata hermoston tutkimuksen edistyessä neurofysiologialla. On kyllä totta, että aineen kemialliset ominaisuudet selittyvät paljolti sen uloimman elektronikehän ominaisuuksilla, mutta tieteenä fysiikka ei korvaa kemiaa, eikä hermosolujen toiminnan kartoitus korvaa psykologiaa. Ja vaikka biologian runko on evoluutioteoria ja yksittäisten geenien siirtyminen sukupolvelta toiselle ja geeni koostuu yksittäisistä aminohapoista, eli molekyyleistä, niin silti biologiaa ei voida palauttaa osaksi kemiaa.

Tieteenteossa on jo pitkään tunnettu reduktionismin haitat ja vaarat, ja tiedemiehen kutsuminen reduktionistiksi on yleensä loukkaus häntä kohtaan, vaikka osa tieteilijöistä tunnustautuukin reduktionisteiksi.

Reduktionismia voi esiintyä myös toisin päin, ylhäältä alaspäin, jolloin esimerkiksi biologisia tai psykologisia ilmiöitä selitetään yhteiskunnallisen tason avulla. Esimerkiksi joskus törmää siihen, että yhteiskuntatieteellisesti suuntautunut ajattelija selittää skitsofrenian ja skitsofreenikon harhat sillä, että se on vain yhteiskunnan konstruoima luokittelu, jossa yhteiskunnan valtavirrasta poikkeavat ajatukset luokitellaan sairaudeksi ja näin tehdään vaarattomiksi. Nykynäkemyksen mukaan skitsofrenia on kuitenkin vahvasti periytyvä biologinen sairaus, joka riippuu häiriöistä aivojen dopamiinitasapainossa (dopamiini = välittäjäaine keskushermostossa). Henkilöltä, joka väittää skitsofreenikon harhojen olevan vain kulttuurisesti määritelty harhoiksi, voi kysyä, miksi skitsofrenian oireet ja harhat häviävät potilailta suorassa suhteessa siihen, kuinka paljon lääkitys poistaa dopamiinimolekyyleja potilaan aivoissa hermosolujen välisestä tilasta.

Seksuaalisuuden alueella vastaava ilmiö on se naistutkimuksessa arvostetun tutkijan, Sheila Jeffreysin näkemys, että lesbous ei ole psykologinen tai biologinen ilmiö, vaan naisen poliittinen valinta miesvaltaista yhteiskuntaa vastaan.

Reduktion ongelma esiintyy myös psykologian sisällä: jo Kant aikanaan tuli tulokseen, että ihmisen kognitiota (ajattelua), emootiota (tunnetta) ja konaatiota (halua), ei voi redusoida, eli palauttaa toisiinsa. Kuitenkin kognitiivisella terapialla hoidetaan ihmisten tunne-elämän ongelmia. Psykologiasta on erottautunut yhdessä muiden tieteiden kanssa kognitiotiede. Ensimmäisiä askeliaan on ottamassa vastaavasti emootiotiede, ja ilmeisesti tulevaisuudessa vastaavasti kehittyisi konaatiotiede.

Kukaan ei haluaisi olla reduktionisti, mutta kun yhteiskuntatieteilijän tehtävänä on selittää esimerkiksi seksuaalisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä, ja evoluutiobiologin biologisena ilmiönä, niin syntyy tietty ristiriita sen välillä, kumpi taso selittää paremmin jotain ilmiötä. Tämä ristiriita tunnetaan nature vs. nurture ongelmana, ja toisaalta ristiriitana ”sosiaalisten konstruktionistien” ja biologisesti suuntautuneitten tutkijoiden välillä.

Näihin ristiriitoihin ei ole olemassa mitään yleistä ratkaisumallia. Ei voida sanoa, että 40 % ihmisen käyttäytymisestä johtuu biologiasta ja 60 % oppimisesta ja kulttuurista. Tai ei voida olettaa, että evoluutiobiologit ovat oikeassa, ja ”sosiaaliset konstruktionistit” väärässä. Jokainen ilmiö, jota halutaan selittää, joudutaan selvittämään erikseen, ja tutkimaan mikä osa siitä selittyisi mahdollisesti biologisesti, mikä psykologisesti tai yhteiskunnallisesti. Esimerkiksi masennuksen tutkiminen osoittaa tämän tehtävän monimutkaisuuden. Osa masennuksesta on selvästi periytyvää, ja on siis biologinen sairaus. Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli sairaus, jossa maaniset ja masentuneet jaksot vuorottelevat ihmisellä, on lähes puhtaasti biologinen sairaus. Toisaalta taas masennus on lisääntynyt yhteiskunnassamme, mikä viittaa vahvasti siihen, että osalla ihmisistä masennus johtuu psykologisista syistä ja yhteiskunnan muuttumisesta. Samaa ilmiötä siis voi selittää eri tason tekijät, ja vielä niin, että osalla ihmisistä selitys löytyy perimästä, ja osalla ympäristötekijöistä ja psykologisista syistä.

Essentialismi ja sosiaalinen konstruktionismi >>